Mitä on Dialektinen käyttäytymisterapia?


Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) on tutkimusnäyttöön perustuva psykoterapiahoitomenetelmä. Sen on kehittänyt professori Marsha Linehan kollegoineen USA:ssa 1970-luvulta alkaen. DKT muokkautuu koko ajan ja siitä luodaan uusia sovellutuksia kertyvän tutkimustiedon myötä. DKT:n periaatteet ja menetelmät on kuvattu perusteellisesti Linehanin kirjoissa Cognitive Behavioral Treatment for Borderline Personality Disorder (1993) ja DBT Skills Training Manual (toinen painos, 2014). Dialektista käyttäytymisterapiaa tehdään maailmalla laajasti. Suomessa ensimmäiset hoito-ohjelmat käynnistettiin 2000–luvun alussa ja nykyisin DKT:aa toteutetaan useilla paikkakunnilla. Dialektista käyttäytymisterapiaa on tarjolla mm. kaikissa lääketieteellisen tiedekunnan yliopistokaupungeissa ja noin kymmenessä muussa kaupungissa eri puolilla Suomea.

Tausta


Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) on periaatepohjainen, vaikeista tunnesäätelyvaikeuksista kärsivien, moniongelmaisten asiakkaiden moniulotteinen psykoterapeuttinen hoito. DKT on tiimihoito, mikä tarkoittaa, että ryhmä työntekijöitä hoitaa ryhmää asiakkaita. Työntekijät muodostavat keskinäisen konsultaatiotiimin, joka auttaa pitämään hoidon tehokkaana ja työntekijät motivoituneina. DKT:aa voi tehdä ainoastaan DKT-tiimissä.

DKT on pohjimmiltaan käyttäytymisterapiaa, joka tähtää muutokseen. Asiakkaita autetaan luopumaan vaikeuksia aiheuttavista toimintamalleista ja harjoittelemaan uutta, taitavaa käyttäytymistä. Muutostavoitteen lisäksi DKT:aan välttämättömänä osana kuuluu myös hyväksynnän tavoite ja hyväksyntään tähtäävä työskentely. Hyväksyntää edistetään tietoisen läsnäolon (mindfulness) harjoituksilla ja hyväksyntää viestittävällä vuorovaikutuksella (validaatio). Olennaista on sekä muutoksen että hyväksynnän jatkuva edistäminen ja tasapainottaminen. Nämä näennäisesti vastakkaiset tavoitteet yhdistyvät dialektisen filosofian avulla. Dialektiikka toimii DKT:ssa sekä kokoavana taustateoriana että käytännön työtä ohjaavana periaatteena.

DKT:ssa tunnesäätelyongelmia ymmärretään ns. biososiaalisen teorian pohjalta. Teorian mukaan tunnesäätelyongelmissa on pohjimmiltaan kyse laaja-alaisesta tunnesäätelyhäiriöstä, joka kehittyy biologisesti tunnehaavoittuvan (bio) yksilön ja invalidoivan kasvuympäristön (sosiaalinen) vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus on transaktionaalista, mikä tarkoittaa sitä, että yksilön tunnehaavoittuvuus vaikuttaa ympäristön käyttäytymiseen, ja ympäristön käyttäytyminen puolestaan vaikuttaa biologiseen haavoittuvuuteen. Ongelmalliset käyttäytymiset nähdään joko yrityksinä päästä eroon vaikeista tunteista tai seurauksina epäonnistuneesta tunnesäätelystä.

DKT-hoidon funktiot


DKT-hoidossa on viisi keskeistä funktiota. Ainoastaan silloin kun kaikkiin näihin funktiohin tähtäävät käytännön toiminnot toteutuvat, hoitoa voidaan kutsua DKT:ksi. Olennaista ei siis ole hoidon muoto vaan se, että hoidossa tehdään asioita, joilla saadaan aikaan toivotut vaikutukset. Alla on esitetty vaaditut viisi funktiota ja keskeiset välineet, joilla perinteisessä avohoidon DKT:ssa funktiot toteutetaan:

1. Kyvykkyyden lisääminen

Taitoryhmä 2-2,5h kerran viikossa (taito-opetus)

2. Muutosmotivaation vahvistaminen

Yksilötapaamisissa 50-60min kerran viikossa (tavoitteiden kirkastaminen, käyttäytymisen analysointi (tyypillisesti ketjuanalyysi), validointi, uuden tarvittavan käyttäytymisen suunnittelu ja harjoittelu, vahvistussuhteiden tunnistaminen ja niihin vaikuttaminen)

3. Uuden käyttäytymisen yleistymisen varmistaminen

Puhelintuki (taitojen valmentaminen puhelimitse käytännön tilanteissa)

4. Terapeuttien motivaation ja osaamisen lisääminen

Työskentely konsultaatiotiimissä 1,5-2 h kerran viikossa
Työnohjaus, koulutukset

5. Ympäristöön vaikuttaminen

Esim. perhetapaamiset (asiakkaan ympäristö) ja järjestelyt työympäristössä, yhteistyökumppaneiden informointi (terapeuttien ympäristö)

Tavoitteet ja hoidon kohteiden hierarkia


DKT on tavoitteellista hoitoa. Kokonaistavoitteena on se, että asiakas oppii rakentavampia keinoja säädellä tunteitaan ja oppii tulemaan tunteidensa kanssa toimeen niin, että voi rakentaa itselleen mielekkään elämän.

Hoidon ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena on turvallisuus ja vakaus. Tavoitteen saavuttamiseksi noudatetaan hoidon kohteiden valinnassa seuraavaa tärkeysjärjestystä:

1. Elämää uhkaava käyttäytyminen – mukaan luettuna kaikki itseä vahingoittava käyttäytyminen
2. Hoitoa haittaava käyttäytyminen – sekä asiakkaan että työntekijän
3. Elämänlaatua vakavasti haittaava käyttäytyminen
4. Taitojen oppiminen

Kun vakaus ja turvallisuus on saavutettu, voidaan siirtyä hoidon toiseen vaiheeseen. Siinä tavoitteena on kärsimyksen väheneminen ja tavanomaisen tunnekokemisen lisääntyminen. Tarvittaessa tässä vaiheessa voidaan toteuttaa traumaperäisten stressioireiden altistushoito.

Kyvykkyyden lisääminen


DKT-taitoja opiskellaan ja harjoitellaan tyypillisesti ryhmässä. Opetettavien taitojen määrä ja valinta ratkaistaan asiakkaiden ongelmien ja hoidon keston mukaan. Taitoalueet ovat:

1. Tietoisen läsnäolon taidot (mindfulness)
2. Ahdingon sietämisen taidot
3. Tunnesäätelytaidot
4. Vuorovaikutustaidot

Tietoisen läsnäolon taitoja kutsutaan DKT:n ydintaidoiksi. Niiden avulla opetellaan havainnoimaan ja kuvaamaan asioita tarkasti ja tuomitsemattomasti, elämään voimakkaammin tässä hetkessä ja osallistumaan vuorovaikutukseen muiden ihmisten ja ympäristön kanssa. Tietoisen läsnäolon taitoihin kuuluu myös ns. viisaan mielen käsite, joka kuvaa tunteiden ja loogisen ajattelun ohjaaman käyttäytymisen yhdistämistä siten, että yksilön valinnat vievät häntä kohti hänen omia elämäntavoitteitaan Ns. viisas mieli kunnioittaa ihmisen arvoja ja huomioi myös valintojen aikaan saamat hankalat tunteet, kuten pelon tai epävarmuuden.

Ahdinkoa opetellaan sietämään, jotta asiakas selviää vaikeistakin tilanteista turvallisesti ja pahentamatta ongelmia. Ahdinkoa täytyy sietää myös sen vuoksi, että ongelmia pystytään ratkomaan tehokkaasti. Tärkeitä taitoja ovat mm. huomion suuntaaminen muualle ja hyväksyntä; näiden vuorottelua tarvitaan ahdingosta selviämiseen.

DKT:ssa on olennaista jatkuva työskentely tunteiden kanssa. Tunteita opetellaan tunnistamaan, nimeämään ja ymmärtämään. Opetellaan sallimaan niitä ja viestittämään itselle niiden mielekkyys (itsevalidaatio). Opetellaan myös arvioimaan, milloin tunteiden mukaan on viisasta toimia, milloin ei. Tarvittaessa harjoitellaan toimimaan vastoin kuin tunne yllyttää. Biologista tunnehaavoittuvuutta vähennetään muokkaamalla elintapoja.

Vuorovaikutustaitoja opeteltaessa harjoitellaan mm. taitavaa pyytämistä ja kieltäytymistä, ihmissuhteiden luomista ja ylläpitämistä sekä itsekunnioituksen säilyttämistä.

Muutosmotivaation vahvistaminen


DKT:ssa käsite motivaatio ymmärretään paljon laajemmin kuin pelkästään etukäteen ilmenevänä haluna tehdä jotakin. Käyttäytymisterapiassa motivaatiolla tarkoitetaan kaikkien niiden tekijöiden summaa, jotka vaikuttavat tietyn käyttäytymisen esiintymisen todennäköisyyteen. Muutosmotivaation vahvistaminen tapahtuu erityisesti yksilötyöskentelyssä, mutta siihen pyritään vaikuttamaan kaikissa hoidon kanavissa (esim. taitoryhmässä).

Asiakkaat seuraavat tavoitteiden mukaista käyttäytymistään täyttämällä päivittäin seurantakorttia. Seurantakortin avulla yksilötapaamisissa valitaan työstettäviksi ajankohtaiset käyttäytymiset tärkeysjärjestyksessä. Ketjuanalyysi on ongelmia aiheuttavan käyttäytymisen keskeinen tutkimusväline. Asiakas ja terapeutti selvittävät yhdessä yksityiskohtaisesti käyttäytymisketjun vaiheet ja pyrkivät rakentamaan niistä kronologisen järjestyksen: haavoittuvuustekijät, laukaisevat tekijät, ensisijaiset tunnereaktiot, tuomitsevat/arvottavat ajatukset, toissijaiset tunnereaktiot, varsinainen ongelmallinen käyttäytyminen, lyhyen ja pitkän aikavälin seuraukset. Erityistä huomiota kiinnitetään ensisijaisten tunnereaktioiden löytymiseen ja tunnistamiseen ja validointiin. Työskentely etenee turvallisen ja tehokkaan uuden käyttäytymisen suunnittelemiseen (ratkaisuanalyysi) ja harjoittelemiseen. Jokaisessa yksilötapaamisessa on tarkoitus harjoitella jotakin uutta, taidokasta käyttäytymistä. Muutostyöskentelyn kanssa käsikädessä kulkee hyväksynnän toistuva viestittäminen eli validaatio.

Uuden käyttäytymisen yleistymisen varmistaminen


DKT:ssa ei luoteta siihen, että terapiatapaamisissa opeteltu ja harjoiteltu käyttäytyminen siirtyy automaattisesti asiakkaan arkeen. Yleistyminen pyritään varmistamaan erityisin toimenpitein. Asiakkaiden kanssa suunnitellaan, miten he harjoittelevat uutta käyttäytymistä kotona ja miten käyttäytyvät seuraavan kerran ongelmallisessa tilanteessa. Asiakkaiden on tarkoitus myös soittaa yksilöterapeutilleen tilanteissa, joissa he tarvitsevat apua taitavaan käyttäytymiseen. Puheluissa terapeutti valmentaa käyttämään taitoja todellisessa tilanteessa.

Terapeuttien motivaation ja osaamisen lisääminen


Konsultaatiotiimi on välttämätön väline terapeuttien omien terapiataitojen kehittämisessä ja motivaation ylläpitämisessä.

DKT-tiimissä fokuksessa on ennen kaikkea terapeuttien toiminta. Ennen tiimin kokoontumista terapeutti määrittelee ongelmalliseksi kokemansa asiat työskentelyssään. Tämän jälkeen hän muotoilee tiimille kysymyksen tai kysymyksiä, joissa pyytää itselleen apua kokemiinsa ongelmiin. Kysymykset kohdentuvat terapeuttien käyttäytymiseen, esimerkiksi oman motivaation ylläpitämiseen tai terapian tehokkaana pitämiseen. Terapeutti kuvailee työskentelyään tai sitä katsotaan videolta niin, että muut tiimin jäsenet voivat antaa työskentelystä palautetta ja ideoida, miten terapeutti voisi lähteä ratkomaan esittämäänsä ongelmaa. Uusien työtapojen ideoinnissa ja opettelussa hyödynnetään myös rooliharjoituksia.

Samoin kuin muutenkin DKT:ssa, myös konsultaatiotiimissä kiinnitetään huomiota sekä hyväksynnän (terapeuttien validointi ja tukeminen) että muutoksen (tehokas työskentelyn kohdistaminen, ongelmien ratkaiseminen ja uuden oppiminen) edistämiseen. Tärkeää on jatkuva pyrkiminen ehdottomaan tuomitsemattomuuteen.

Konsultaatiotiimin tavoitteena on aina adherenssin lisääminen. Terapian tekeminen ymmärretään jatkuvana oppimisprosessina ja DKT-terapeuttien tulee sitoutua opettelemaan nimenomaan DKT:n mukaista työskentelyä.

Ympäristöön vaikuttaminen


Asiakkan läheisten kanssa pyritään työskentelemään säännönmukaisesti, vähintään tapaamaan muutaman kerran siten, että läheinen saa tietoa DKT:sta ja hänellä on mahdollisuus esittää kysymyksiä. Toisinaan työskentely kumppanin, vanhempien tai lasten kanssa on intensiivistä ja säännöllistä. Joskus myös asiakkaan läheisten on muutettava käyttäytymistään, jotta asiakas voisi oppia uusia taitoja. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun ympäristö on tottunut tekemään asioita asiakkaan puolesta, minkä seurauksena asiakkaan mahdollisuus uusien taitojen harjoitteluun voi estyä. Joskus taas läheiset tahtomattaan vahvistavat asiakkaan ongelmallista käyttäytymistä omalla toiminnallaan. Tyypillisesti näin käy, jos asiakas saa läheisiltään toivomaansa huolenpitoa sen jälkeen, kun on vahingoittanut itseään, mutta ei juurikaan muulloin. (Huolenpito vaikeassa tilanteessa ei itsessään ole ongelma, päinvastoin. Ongelma syntyy silloin, jos huolenpitoa tapahtuu muulloin paljon vähemmän.) Läheisten kanssaan tehdään yhteistapaamisissa ketjuanalyyseja, joiden pohjalta suunnitellaan ja harjoitellaan tarvittavaa uutta käyttäytymistä. Nuorten DKT:ssa vanhempien/huoltajien mukaan ottaminen on erottamaton ja välttämätön osa hoitoa. Nuoret ja aikuiset mm. opettelevat taitoja yhteisessä ryhmässä.

Aikuisten kanssa DKT:ssa aina ensisijainen toimintatapa on auttaa asiakasta itseään ratkaisemaan omassa ympäristössään esiintyviä ongelmia. Kuitenkin silloin, kun kyseessä on ympäristöön liittyvä tärkeä muutos, jonka hoitamiseen asiakkaalla ei ole riittävästi voimaa ja/tai osaamista, työntekijät voivat pyrkiä hoitamaan asiaa. Näin tehdään, jos puolesta tekemisen lyhyen aikavälin hyödyt arvioidaan pitkän aikavälin haittoja suuremmiksi. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi lausuntojen tekemiset toisille viranomaisille tai vaikkapa asiakkaan auttaminen pois väkivaltaisesti toimivasta elinpiiristä (silloin kun asiakas itse näkee sen ratkaisuna).

DKT-tiimin on tarkoitus vaikuttaa omaan ympäristöönsä siten, että toisaalta DKT-hoitoa tarvitsevat asiakkaat pääsevät hoitoon tehokkaasti (hoitoon ohjautumisen käytännöt) ja toisaalta tiimi pystyy tarjoamaan DKT-hoitoa korkeatasoisesti ja tehokkaasti. Molempiin tavoitteisiin vaikuttaa olennaisesti organisaatiossa sovittu työnjako. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan yhteistä suunnittelua, neuvottelua ja toistuvaa tiedottamista.

DKT:ssa noudatettavat olettamukset


Olettamukset vaikuttavat siihen, mitä asioista ajattelemme ja miten niihin suhtaudumme – viime kädessä siihen, minkälaisia valintoja tilanteissa teemme. Vaikka DKT:n olettamuksia ei voi sen enempää todistaa oikeiksi kuin vääriksikään, niiden mukaista suhtautumista ja ajattelua pyritään ylläpitämään siitä yksinkertaisesta syystä, että tiettyjen olettamusten kanssa käytännön terapiatyötä on helpompi tehdä tehokkaasti.

Asiakkaita koskevat olettamukset

* Asiakkaat tekevät parhaansa
* Asiakkaat haluavat edistyä
* Asiakkaiden täytyy oppia ja käyttää uutta käyttäytymistä kaikissa olennaisissa tilanteissa ja ympäristöissä
* Asiakkaat eivät voi epäonnistua DKT:ssa
* Vaikka asiakkaat eivät tietenkään ole aiheuttaneet kaikkia ongelmiaan, heidän täytyy silti osallistua niiden ratkaisemiseen
* Silloin kun muutosta ei tapahdu, asiakkaiden täytyy tehdä vielä enemmän, yrittää vielä kovemmin ja olla vielä motivoituneempia
* Vaikeista tunnesäätelyongelmista kärsivän itsetuhoisen ihmisen elämä on sietämätöntä sellaisena kuin hän sitä tällä hetkellä elää

Terapiaa ja terapeutteja koskevat olettamukset

* Suurinta välittämistä mitä terapeutti voi tehdä, on auttaa asiakasta muuttumaan siten, että tämä pääsee kohti omia elämäntavoitteitaan (eikä vain puhua muutoksesta)
* DKT:n tekemisessä tärkeintä on selkeys, täsmällisyys (precision) ja myötätunto
* Terapeuttinen suhde on tasavertaisten ihmisten todellinen suhde
* Käyttäytymisen lainalaisuudet ovat universaaleja ja koskettavat yhtälailla terapeutteja
* Terapeutit tarvitsevat tukea
*
DKT-terapeutti voi epäonnistua terapian toteuttamisessa tuloksellisesti
*
DKT voi epäonnistua tavoitteiden saavuttamisessa silloinkin kun terapeutit toteuttavat sitä hyvin

DKT:n sovellutuksia ja terapioiden kesto


Dialektinen käyttäytymisterapia on alunperin kehitetty tunne-elämältään epävakaiden naispotilaiden avohoitomalliksi ja paras tutkimusnäyttö onkin saatu tässä kontekstissa. Tutkimuksissa on osoitettu menetelmän toimivuus psykiatristen ja päihdeongelmaisten avohoitoasiakkaiden itsetuhoisen käyttäytymisen ja itsemurhayrityksien vähentämisessä, posttraumaattisen stressin hoidossa, syömishäiriöiden sekä masentuneiden vanhusten hoidossa.

Nuorisopotilaille kehitetystä DKT:n ns. multifamily mallista (DKT-N) on yksi norjalaisten tekemä melko laaja (n=77) satunnaistettu ja kontrolloitu tutkimus, jossa malli osoittautui vaikuttavaksi hoidoksi. Lisäksi alaikäisten DKT.sta kliinisiä raportteja on kertynyt jo melko paljon, kattaen kohta yhtä laajan joukon ongelmallisia käyttäytymisiä kuin aikuisten DKT:ssa. Lähestymistapaa on kokeiltu sekä lasten ja nuorten psykiatrisissa laitoksissa että avohoitokontakteissakin. Perheen (tai laitosolosuhteissa vastuuhoitajan) mukaan ottaminen hoitoon on silloin edellytys taitojen yleistymisen ja in-vivo valmennuksen optimaaliseksi mahdollistumiseksi.

Saksassa on kehitetty DKT:sta malli lapsuuden aikaisen seksuaalisen hyväksikäytön aiheuttaman traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) hoitoon. Laitoksissa toteutettuna 12 viikon hoitomalli (DKT-PTSD) osoittautui satunnaistetussa ja kontrolloidussa tutkimuksessa erittäin vaikuttavaksi. Parhaillaan on menossa laaja, satunnaistettu ja kontrolloitu tutkimus DKT-PTSD:n avohoitosovellutuksesta.

Psykiatrisissa laitosolosuhteissa toteutetuista hoitomalleista löytyy myös useampi kliininen tutkimus, mukaan lukien tutkimus nuorisopsykiatrisesta hoitoyksiköstä. Laitosolosuhteissa hoidon vaiheet etenevät hoitoon sitoutumisesta ongelmakäyttäytymisen säätelyyn ja kontrollin palauttamiseen ja yleistämisen kautta toimivan selviytymiseen ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen uloskirjoitusta varten. Näissä olosuhteissa menetelmän standardiversiota on käytetty itsetuhoisen käyttäytymisen vähentämiseksi, masennuksesta ja ahdistuneisuudesta, sekä bulimiasta ja ahmimishäiriöistä kärsivillä. Syömishäiriössä menetelmän tavoitteena on ensisijaisesti löytää terveellinen suhtautuminen syömiseen. Löytyy myös kaksi tutkimusta DKT:n käytöstä ADHD oireilun vähentämiseksi

Päihdeongelmat ovat yleisiä tunne-elämältään epävakailla ihmisillä. DKT:n hyödyistä tässä ryhmässä löytyy 4 satunnaistettua tutkimusta. DKT:n näkökulmasta päihdeongelmaan suhtaudutaan yhtenä ongelmallisena tapana säädellä sietämätöntä olotilaa. Fokus on silloin vahingollisen päihteidenkäytön vähentämisessä ja asteittaisessa lopettamisesta hoitoportaan mukaisesti - ensin henkeä ja terapiaa uhkaavat käyttäytymiset ja päihteet, myöhemmin kärsimystä ja elämän laadun vähentämistä aiheuttavat.

DKT:aa on sovellettu myös oikeuspsykiatristen potilaiden, vankeinhoidon yksikköihin, sekä perheväkivallan ehkäisemiseksi. Tutkimusraportteja on jo toista kymmentä mutta satunnaistettuja tutkimustuloksia ei vielä ole. Oikeuspsykiatriassa ja vankeinhoidossa joudutaan itsetuhoisen oireilun lisäksi huomioimaan tavallista enemmän myös muihin kohdistuvaa väkivaltaa ja yleistä rikollisuutta.

Itsenäisten DKT-taitoryhmien soveltuvuudesta on useita käyttöraportteja ja muutama satunnaistettu vaikuttavuustutkimuksin. On luultavaa, että varsinkin lievemmin oireileville, tunnesäätelyhäiriöistä kärsiville asiakkaille itsenäiset DKT-taitoryhmät tulevat olemaan näyttöön perustuvia hoitoja. Lupaavia tuloksia on saatu erilaisissa perheille suunnatuilla interventioilla, psykiatrisissa laitosolosuhteissa olevien itsetuhoisesti oireilevien naisten hoidossa, väkivallan uhrien masennuksen ja ahdistuksen hoidossa sekä rikostentekijöiden joukossa.

Dimeff & Koerner (2007) kiinnittävät erilaisia kliinisiä sovellutuksia tarkastelevassa teoksessaan Dialectical Behavioral Therapy in Clinical Practice: Applications Across Disorders and Settings (2007) lukijan huomion siihen, että käytettäessä menetelmää muissa tilanteissa kuin hoidettaessa tunne-elämän epävakaudesta kärsiviä asiakkaita, tulisi tarkkaan miettiä otetaanko käyttöön hoitomalli sellaisenaan vai modifioidaanko sitä kulloisenkin ryhmän tarpeita huomioiden. Tarkastellessaan erilaisia sovellutuksia he muistuttavat käyttäytymisen funktionaalisen analyysin tärkeydestä ja siitä, miten olennaista on olla hyvin perillä sekä dialektisen että kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteista.

DKT-hoidon kesto vaihtelee hoitopaikan ja hoidettavien ongelmien mukaan. Ensimmäisten USA:ssa tehtyjen tutkimusten mukaisessa avohoitomallissa hoito kestää vuoden. Suomessa useimmat poliklinikoiden DKT-hoito-ohjelmat aikuisille ovat 1-2 vuotisia. Nuorten ja heidän perheidensä DKT-ohjelmat kestävät tyypillisesti neljästä kuukaudesta vuoteen. Akuutti osastohoito, joka toteutetaan DKT-periaatteiden ja menetelmien mukaisesti, voi lyhimmillään olla vain muutaman päivän mittainen, useimmiten se kuitenkin kestää viikosta muutamaan viikkoon. Päiväosaston DKT-hoito-ohjelman pituus on usein 3-4 kuukautta.

Avohoidossa tapahtuva intensiivinen DKT-hoito voidaan usein nähdä sairaalahoitoa korvaavana hoitona.

Kouluttautuminen


DKT:hen kouluttaudutaan työryhmänä. Olennaista on ryhmän halu ja päätös opetella tekemään DKT:aa tiiminä tutkimusnäytön - ja sen puutuessa - yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Tämä edellyttää jatkuvaa omatoimista opiskelua, ulkopuolisia koulutuksia, oman työn havainnointia ja opettelua DKT-tiimissä sekä menetelmätyönohjausta. Usein vaikeinta on opetella pois omista vanhoista työtavoista, jotka eivät ole DKT:n mukaisia.

Suomessa ei ole virallista DKT-terapeutin nimikettä. Koulutuksia järjestävät useat itse DKT:hen kouluttautuneet ja sitä tiimissä tekevät työntekijät. Koulutuksia räätälöidään yksittäisille tiimeille ja työyksiköille sopiviksi. Dialektisen käyttäytymisterapian yhdistys pyrkii kehittämään ja valvomaan Suomessa järjestettäviä DKT-koulutuksia. Koulutuksia järjestetään tarpeen mukaisesti erilaisia, riippuen siitä, missä kehityksen vaiheessa tiimi on.

DKT-tutustumiskoulutus

* Tavoite: Osallistujat pystyvät koulutuksen myötä arvioimaan, minkälaista DKT-sovellusta tarvitsevat, mitä käytännön asioita työryhmässä/organisaatiossa tulee toteuttaa DKT:n käytön mahdollistamiseksi ja miten valitun DKT-sovelluksen aloittamiseen kouluttaudutaan.
* Laajuus ja sisältö: Parista tunnista kahteen päivään kestävässä koulutuksessa annetaan yleiskuva DKT:n periaatteista, menetelmistä, sovelluksista ja hoito-ohjelman käynnistämisen vaatimuksista.
* Kouluttajat: DKT:aa tekeviä työntekijöitä, jotka ovat saaneet vähintään DKT-peruskoulutusta, mielellään DKT-jatkokoulutusta vastaavan koulutuksen.

DKT-peruskoulutus (ns. Starttikoulutus)

* Tavoite: Koulutus antaa valmiuden siihen, että osallistujat muodostavat DKT-konsultaatiotiimin ja aloittavat asiakkaiden ottamisen DKT-sovellukseensa.
* Laajuus ja sisältö: 6-8 lähiopetuspäivää 2-4 kuukauden aikana. Lisäksi joitakin välitehtäviä. Perustiedot DKT:n periaatteista ja menetelmistä niin, että tiimi pystyy aloittamaan DKT-hoito-ohjelman.
* Kouluttajat: DKT:aa tekevät henkilöt, jotka ovat saaneet vähintään DKT-jatkokoulutusta vastaavan koulutuksen ja lisäksi ovat perehtyneet DKT:n adherenssireittauksiin ja opiskelleet DKT:n kouluttamista ja ohjaamista.

DKT-jatkokoulutus

* Tavoite: DKT-periaatteiden ja -menetelmien laajaan osaamiseen tähtäävä koulutus sellaisille tiimeille, jotka ovat tehneet DKT:aa noin vuoden ajan.
* Laajuus ja sisältö: 12-15 lähiopetuspäivää vajaan vuoden aikana (yleensä 3 kolmen päivän jaksoissa), työmäärältään suunnilleen vastaava määrä tiiminä ja yksilöllisesti valmisteltavia välitehtäviä. Noin 1/3 koulutuksesta on tiimien kysymysten konsultointia.
* Kouluttajat: DKT:aa tekevät työntekijät, jotka ovat saaneet DKT:n jatkokoulutusta vastaavan koulutuksen, osoittaneet kykenevänsä tunnistamaan toimivan DKT:n tekemisen vähemmän toimivasta (= suorittaneet adherenssireittauksia kansainvälisen asiantuntijan (myöhemmin DKT-yhdistyksen) hyväksymällä tasolla) ja ovat opiskelleet DKT:n kouluttamista ja konsultoimista kansainvälisen asiantuntijan (myöhemmin DKT-yhdistyksen) johdolla.

DKT-syventävät koulutukset

* DKT-jatkokoulutuksen käyneille tiimeille ja tiimien yksittäisille jäsenille tarkoitettuja koulutuksia, joissa paneudutaan perusteellisesti johonkin DKT:n tekemisen erityisteemaan
* 2-3 lähiopetuspäivää.
* Kouluttajina kansainväliset tai suomalaiset DKT:n huippuasiantuntijat

DKT-yhdistys on itse aktiivisesti mukana järjestämässä kokonaisvaltaista DKT- jatkokoulutusta sekä DKT- syventäviä koulutuksia.

Dialektisen käyttäytymisterapian yhdistys


Suomen Dialektisen käyttäytymisterapian yhdistys perustettiin 20.3.2015.
 
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää:
  • * dialektisen käyttäytymisterapian koulutusta ja parhaita käytäntöjä siten, että noudatetaan ajantasaista tieteellistä tutkimusnäyttöä sekä dialektisen käyttäytymisterapian yleisesti hyväksyttyjä periaatteita ja menetelmiä,
  • * standardien ja kriteerien luomista hyvälle dialektiselle käyttäytymisterapialle ja sen koulutukselle ja työnohjaukselle Suomessa,
  • * dialektisen käyttäytymisterapian yleistä tunnettavuutta,
  • * asiallista ja tosiasioihin perustuvaa keskustelua dialektisen käyttäytymisterapian tavoitteista, arvoista ja eettisistä kysymyksistä
  • * dialektisen käyttäytymisterapian tutkimusta,
  • * suomalaisten yhteistyötä eri maissa toimivien dialektista käyttäytymisterapiaa edustavien yhdistysten kanssa,
  • * yleisesti tieteelliseen näyttöön ja empiiriseen validointiin perustuvien psykoterapeuttisten interventiomenetelmien käyttöä ja asemaa Suomessa, jotta vaikeista psykiatrisista ongelmista kärsiville ihmisille ja heitä hoitaville henkilöille voidaan tarjota parhaita mahdollisia hoitomenetelmiä.
 
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
* järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, koulutusta, seminaareja sekä harjoittaa tutkimustoimintaa
* kerää ja levittää tietoa dialektisesta käyttäytymisterapiasta
* seuraa Suomessa harjoitettavaa dialektista käyttäytymisterapiaa ja sen kehitystä
* vaikuttaa siihen, että yhdistykseen kuuluvat dialektisen käyttäytymisterapian edustajat
käyttävät tieteellisesti validoituja tai hyväksi havaittuja menetelmiä ja periaat­teita, seuraavat dialektisen käyttäytymisterapian kehitystä, noudattavat yleisesti hyväksyttyjä eettisiä periaatteita ja edistävät tietouttaan ja taitojaan dialektisesta käyttäytymisterapiasta
* osallistuu kansainvälisten dialektisen käyttäytymisterapian yhdistysten toimintaan ja niiden järjestämiin konferensseihin

Yhdistyksen hallitus


Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 6 muuta varsinaista jäsentä. Toimikaudella 2016 hallitukseen kuuluvat:
 
Miikka Häkkinen (puheenjohtaja)
Ville Viinikka (sihteeri)
Satu Aaltonen (jäsen)
Monica Gammelgård (jäsen)
Hannamari Heino (jäsen)
Teemu Ryhänen (jäsen)
Anna-Liisa Tsokkinen (jäsen)

Voit lähettää postia yhdistykselle osoitteella: yhdistys(at)dialektinenkayttaytymisterapia.fi

Jäsenyys


Dialektisen käyttäytymisterapian yhdistys koostuu asiantuntija-, kannattaja-, kunnia- ja yhteisöjäsenistä. Hallitus päättää jäseneksi hyväksymisestä.

Kuka voi hakea jäsenyyttä?


Asiantuntijajäseneksi
voidaan ottaa henkilö,

1) joka on suorittanut dialektisen käyttäytymisterapian ns. intensiivikoulutuksen tai vastaavan koulutuksen ja omaa vähintään vuoden mittaisen kokemuksen dialektisen käyttäytymisterapian tekemisestä tiimissä, jota on työnohjannut dialektisen käyttäytymisterapian ns. intensiivikoulutuksen tai vastaavan koulutuksen saanut työnohjaaja, jolla on vahva oma kokemus dialektisen käyttäytymisterapian tekemisestä.

2) jolla on tohtorin tutkinto tai sitä vastaava tutkimuskokemus yhdistyksen tarkoitukseen ja toimintaan liittyvillä alueilla.

Yhdistyksen hallitus päättää asiantuntijajäsenyydestä kirjallisen hakemuksen perusteella. Päätökseen vaaditaan 3/4:n enemmistö. Hakijan täytyy pyydettäessä todistaa hakemuksessa pätevyytensä tarvittavilla asiakirjoilla.

Kannattajajäseneksi voidaan ottaa henkilö,

1) jolla ei ole koulutuksellista ja työkokemuksen tuomaa pätevyyttä dialektisessa käyttäytymisterapiassa, mutta joka on kiinnostunut dialektisesta käyttäytymisterapiasta hoitomuotona.

Jäsenmaksu 25 euroa (2016). Yhteisöjäsenille 50 euroa.

Jäsenyys antaa mahdollisuuden vaikuttaa yhdistyksen toimintaan ja sitä kautta DKT:n kehittymiseen Suomessa. Jäsenmaksun maksaneille jäsenille osallistumismaksu tiettyihin yhdistyksen järjestämiin koulutuksiin on pienempi, esimerkiksi vuosikokouksen yhteydessä järjestettävälle luennolle.

TÄYTÄ JÄSENHAKEMUS TÄSTÄ

Tutkimukset


DKT on tutkimuksiin perustuvaa

DKT:sta on julkaistu yli 20 satunnaistettua, kontrolloitua tieteellistä tutkimusta ja lisäksi lukuisia kontrolloimattomia ja/tai naturalistisia seurantatutkimuksia (2016). Arvostettu kansainvälinen tutkimusverkosto Cochrein Collaboration totesi katsauksessaan 2012, että DKT on ainoa tunne-elämältään epävakaan persoonallisuuden auttamiseen kehitetyistä hoitomalleista, josta on riittävästi tutkimuksia tulosten yhdistämiseen ja meta-analyysin tekemiseen. Cochrein katsauksen mukaan DKT vähensi tavanomaista hoitoa paremmin vihakäyttäytymistä, itsensä vahingoittamista ja lisäsi yleistä psyykkistä terveyttä. Suomalaisessa Käypä hoito suosituksessa 2015 DKT oli ainoa epävakaan persoonallisuushäiriön psykoterapeuttisista hoidoista, joka sai näytönasteen A (vihan säätely ja itsensä vahingoittaminen).

Tutkimuksia on lisääntyvästi myös muista DKT:n indikaatioista ja sovelluksista. Tulokset viittaavat siihen, että myös sovelletut DKT-menetelmät ovat käyttökelpoisia. Toistaiseksi muista indikaatioista ja sovelluksista on tehty vain vähän satunnaistettuja ja kontrolloituja vaikuttavuustutkimuksia.

AJANTASAISEN TUTKIMUSNÄYTÖN LÖYDÄT TÄÄLTÄ.